perjantai 29. huhtikuuta 2011

30 päivää kirjoja; Juonenkäänteitä, Nimistä sekä Ristiriitainen kirja

Yllättävin juonenkäänne tai lopetus löytyy mielestäni Agatha Christien Idän pikajunan arvoituksesta. Luulin tuntevani Christien ja hänen tapansa kehittää juonta, mutta tämän kirjan lopetus tuli kyllä aivan puskista. Se myös sattuu valitettavasti olemaan sellainen loppu, josta minä itse en juurikaan pitänyt.

Tarkastelen parhaimpia kirjojen nimiä siltä kannalta, millainen nimi saisi minut kirjaan tarttumaan ilman, että kirjailija/kirja olisi minulle jo entuudestaan tuttu. Tähän kategoriaan osuvat Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystävillä sekä Marina Lewyckan Traktorien lyhyt historia ukrainaksi. Tiedän kirjojen sisällön suurin piirtein blogien perusteella, mutta ilman niitäkin tarttuisin näihin heti, jos niihin kirjastossa törmäisin. Outo nimi on sellainen, joka herättää mielenkiintoni heti.

Tänään käsittelen vielä kirjan, jota kaikki muut vihasivat ja minä rakastin. Olen edelleen sitä mieltä, että vihata on liian kova termi kirjoista puhuttaessa, joten käytän jälleen taiteellisia vapauksia ja muutan sen muotoon ei pitänyt. Lisäksi en usko, että on olemassa kirjaa, josta vain minä olen pitänyt, joten otan jälleen vapauksia ja muutan tehtävänannon muotoon: Kirja, josta minä pidän, mutta moni ei. Näin saan vastattua tähän J.D.Salingerin Sieppari ruispellossa. Blogimaailmassa varsinkin kirja tuntuu herättävän hyvin ristiriitaisia tunteita, mutta minä rakastuin siihen heti ensimmäisellä aukeamalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti