Niin siinä sitten kävi, että en sortunut kirja-aleihin, mutta kirpputoriin kyllä. Mutta kun kolme kirjaa sai hintaan 3,50 euroa, niin eihän niitä hyllyynkään voinut jättää. Ja näin taas kartutin sitä lukemattomien kirjojen listaa, joka oli jo ilman näitä pitkä kuin nälkävuosi.
Nicky Cruzin Juokse poika juokse tarttui mukaan lähinnä mielenkiintoisen takakansitekstin vuoksi. "Kun on tämän kirjan lukenut ymmärtää hyvin miksi suuri osa Amerikan nuorisosta joutuu huumausaineiden käyttäjiksi." Kirja on "kappale meidän aikamme historiaa" ja siinä on "murhenäytelmän, väkivallan ja seikkailun aineksia." Myös Chuck Palahniukin Eloonjäänyt koukutti takakansitekstillään. Kirja tuntuu olevan sekoitus uskonlahkon mystiikkaa ja jännitystä, joka sopii minulle vallan mainiosti. Viimeisenä mukaan tarttui John Irvingin Neljäs käsi. Tämä kirja minulla on joskus ollutkin hyllyssä, mutta myin sen pois, koska se ei vain silloin loksahtanut. Muistelen kuitenkin, että Irving kirjoitti juuri sillä tavalla, joka koukuttaa minut tänä päivänä.
Mitä teiltä on tarttunut mukaan kirja-aleista/kirpputoirelta/kirjakaupoista viime aikoina?
Hei Riina!
VastaaPoistaKirja-alennusmyynnistä ei voi lähteä pois ilman kirjoja, valitettavasti ;) Kirpputorit ja antikvariaatit ovat myös mainioita kirjojenostopaikkoja. Ostoksistasi kaksi on minulle tuttuja. Juokse poika juokse on kuulunut aikoinaan koulujen lukuvalikoimiin. Se on muistaakseni samantyyppinen kuin S. E. Hintonin Me kolme ja jengi, jota kouluissa myös paljon luetaan. Cruzilla vain on enemmän hengellinen ratkaisu syrjäytyneitten nuorten ongelmiin kuin Hintonilla.
John Irving on loistava kertoja, jonka rönsyileviin ja monipolvisiin romaaneihin uppoaa totaalisesti. Neljäs käsi ei ole ihan hänen parhaimmistoaan, mutta lukemisen arvoinen sekin. Ideahan siinä on ihan kaistapäinen: mies menettää kätensä ja saa siirrännäisen, jonka luovuttajan leski haluaa käteen tapaamisoikeuden ;) Kannattaa lähteä Irvingin matkaan, ei pety!
Muistan, että olen joskus tutustunut Me kolme ja jengiin ja se oli ihan kiva kirja. Hyvä siis, jos tuo Juokse poika juokse noudattelee samantyyppisyyttä nini tietää, ettei ole vallan huonosti sitten valinnut.
VastaaPoistaJa Irvingin tyylistä tosiaan pidän, kaikkiin se ei vain valitettavasti samalla tavalla uppoa. Muistan, kun ensimmäisen kerran tuota vähän selailin niin idea siirrännäiskädestä ja sen tapailuoikeudesta sai minut niin varuilleni, että en halunnut lukea yhtään enempää. :D Nyt onneksi olen muuttunut enemmän avoimemmaksi Irvingin ideoille, joten odotan kyllä tuota lukukokemusta.