lauantai 16. heinäkuuta 2011

Top 10 Award



Marja-Leena haastoi minut kirjahyllyssään listaamaan 10 kirjaa sekä 10 kosmetiikkatuotesuosikkiani. Kosmetiikkaa en juurikaan käytä, joten rajaan tämän haasteen nyt vain koskemaan kirjoja. Ja koska muutkin ovat ottaneet vapauksia tätä haastetta tehdessään, niin otan minäkin ja listaan ne 10 kirjaa, jotka ovat jollakin tavalla vaikuttaneet elämääni/lukukokemukseeni...

1. J.K. Rowling - Harry Potter-sarja
Joka on vaikuttanut vahvasti elämääni viimeisen 10 vuoden ajan, saanut minut fanitytöksi ja tuonut elämääni yhden läheisimmistä ystävistäni

2.  Enid Blyton - Viisikko aarresaarella
Ensimmäinen kunnollinen kirja, jonka luin lukemaan opittuani. Samalla tämä oli myös se kirja, joka koukutti minut lukuharrastuksen pariin.

3. Agatha Christie - Kymmenen pientä neekeripoikaa
Ensimmäinen kunnon kosketukseni sekä dekkareihin että aikuiskirjojen maailmaan.

4. Stephen King - Carrie sekä Hohto
Ihastuin hyvin kirjoitettuun kauhuun (sekä Kingiin kirjailijana) näiden teosten myötä. 

5. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
Osoitus siitä, että sotaromaanikin voi olla hyvä ja sellainen, että se on pakko lukea uudelleen.

6. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
Tajusin, että klassikot (ja varsinkin venäläiset sellaiset) eivät kaikki välttämättä olekaan tylsiä, vaan oikeasti maineensa ansainneita teoksia.

7. Siri Hustvedt - Kaikki mitä rakastin
Opin arvostamaan draamaa. Tästä alkoikin tieni kohti vakavampaa kirjallisuutta.

8. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
Historian, draaman ja miljöökuvauksen yhdistämisen taituruutta, nautinnollista lukea, kuten kaikki Westön teokset.

9. Elif Shafak - Rakkauden aikakirja
Osoitus siitä, että omat ennakkoluulot on tehty rikottaviksi sekä siitä, että blogimaailma saa lukemaan myös sellaisia teoksia, joihin ei tulisi tarttua muuten. Ensimmäinen rakkautta käsittelevä kirja, jonka lähes tulkoon ahmin.

10. Linda Scotson - Poikani Doran
Ensimmäinen lukemani elämäkerrallinen kirja, jolla on edelleen sija suosikkilistallani. Jo nuorena se sai ajattelemaan.
En laita tätä haastetta kenellekään eteenpäin, koska tämä on nyt jo lähes jokaisessa blogissa ollut. Jos et kuitenkaan vielä(kään) tätä ole tehnyt, niin ota tästä mukaasi.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

31/100: Omituiset olympialaiset

Kirjan nimi: Omituiset olympialaiset - Kesäkisojen erikoisia sattumuksia
Kirjoittaja: Lasse Erola
Kustantaja: Helsinki-kirjat
Julkaisuvuosi: 2011
Sivumäärä: 184
Lukulistalle: Kirjastosta lainaamalla


Lasse Erolan Omituiset olympialaiset pureutuu asioihin, jotka eivät välttämättä kaikille ole tuttuja, mutta jotka kuitenkin ovat osa olympialaisten historiaa. Kirjaan on koottu otoksia kaikista nykyaikaisista kesäolympialaisista; alkaen Ateenasta 1896 ja päättyen Pekingiin 2008.

Kirja kertoo lukijalle ei-niin-kovin kauniita asioita (kuten sen, että ensimmäiset afrikkalaiset kilpailijat olivat paikalla lähinnä Maailmannäyttelyn näyttelyä varten, näyttelyesineinä, mutta osallistuivat myös maratoniin), meille kaikille tuttuja asioita kuten Lasse Virenin kaatumisen 10 000 metrin finaalissa sekä tietoa siitä, miksi Paavo Nurmi meinasi myöhästyä olympiatulen sytyttämisestä Helsingin olympialaisissa.

Kenelle kirjaa suosittelisin? Urheilusta kiinnostuneella, nippelitietoa janoavalle, kevyttä ja kepeästi kirjoitettua faktapitoista lukemista. Nopea luettava ja mielenkiintoinen teos.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

30/100: Ole luonani aina

Kirjan nimi: Ole luonani aina (Never Let Me Go)
Kirjoittaja: Kazuo Ishiguro, suomentanut Helene Bützow
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2005, suomennos 2005
Sivumäärä: 394
Lukulistalle: Kirjastosta lainaamalla


Kazuo Ishiguron Ole luonani aina valikoitui lukupiirin luettavaksi osittain siksi, että siihen perustuva elokuva houkutteli meistä monia ja osittain siksi, että meistä jokainen oli kuullut ylisanan jos toisenkin Ishigurosta.

Kirjan kertojana toimii 30-vuotias Kathy H., joka tutustuttaa lukijan elämäänsä muistojensa kautta. Pääsemme tutustumaan Kathyyn ja hänen parhaimpiin ystäviinsä Ruthin ja Tommyyn sekä heidän aikaansa Hailshamin sisäoppilaitoksessa, Mökeissä sekä elämään Mökkien jälkeen. Enempää kirjan juonesta en halua kertoa, sillä olennainen osa kirjan vetovoimaisuutta on juurikin siinä, että lukija ei tiedä kaikkea; aivan kuten eivät tiedä kirjan hahmotkaan.

Kathy oli ihana kertoja, joka tuntui kertovan tarinaansa juuri minulle. Kiitos tosin kuuluu kirjailijalle, joka on luonut Kathyn sellaiseksi, joka olettaa muiden elävän hänen kanssaan samassa maailmassa. Tommy taas kävi sääliksi useampaan kertaan, eittämättä hänen oli vaikea käydä läpi kaikkia ajatuksiaan, joka sitten purkautui tietyillä tavoin. Ja sitten Ruth, joka sai niskakarvat pystyyn ja jota vihasin aina vain enemmän ja enemmän kirjan edetessä. Kerrankin päähenkilöitä, jotka herättävät tunteita!

Joidenkin mielestä asetelma saattaa olla hyvinkin kliseinen ja kulunut, mutta omasta mielestäni tässä ei ollut mitään jo-koettua. Kirja tuntui tuoreelta, tuoden täysin uudenlaisia näkökulmia esiin. Minut kirja koukutti ensimmäiseltä sivulta viimeiselle niin, että en tahtonut luopua kirjasta laisinkaan. Kirja avaa asioita pikku hiljaa, pitäen lukijan otteessaan, tarjoten koko ajan jotakin uutta odotettavaa. Ja kun lukija sulkee takakannen on hänellä edelleen sellainen tunne, että osa asioista jäi selvittämättä. Ja hyvä niin, tämä on nimittäin juurikin sellainen teos, jonka lukijan tulee itse pureksia ja pohtia loppuun - liiallinen asioiden avaaminen vain pilaisi lopullisen lukuelämyksen.

Ishiguro kuvailee hienosti nuoren naisen ajatuksia. Vaikka teos sijoittuukin suurin piirtein nykyaikaan, huokuu siitä miljöökuvauksien ansiosta vanhanajan rauhallinen tunnelma. Miljöökuvauksen lisäksi Ishiguron kieli on muutenkin kaunista, soljuvaa, yksinkertaisen tehokasta. Juuri sellaista, joka pitää lukijan otteessaan sivu toisensa perään. Vaikka jotkut ovatkin kuvailleet teosta jopa trilleriksi, en itse tätä kuitenkaan sellaiseksi laskisi. Sci-fiä ja dystopiaa kyllä, mutta ei mitään todellista trillerimäisyyttä. Vallan hyvin tähän voivat (ja kannattaa, ihan oikeasti!) tarttua siis sellaisetkin, jotka välttelevät trillereitä.

Huolimatta siitä, että en tajunnut läheskään kaikkea (kuten en tajunnut Saatana saapuu Moskovaan-teoksestakaan), rakastuin tähän varauksetta ja tästä tulikin yksi tämän vuoden parhaista lukemistani kirjoista. Kaiken kaikkiaan Ishiguro vakuutti minut niin, että hän päätyi minun lukulistalleni heti toistamiseen. Lainattua-pinossa odottaakin tällä hetkellä lukuvuoroaan Pitkän päivän ilta, joka on ilmeisesti vielä tätäkin parempi.

Arvosana: *****-